Hyvää Uutta Vuotta 2010!

Lahden Suomalainen Klubi ry toivottaa Hyvää Uutta Vuotta 2010!
(Kuva 31.12.2008 Kisapuisto)

Rauhallista Joulua!

Lahden Suomalainen Klubi ry toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua. (kuva Lahden tori 24.12.2009)

Paras avaus - päivitys 2009

Vuosi 2009 lähenee loppuaan, joten on aika päivittää Maailman ja Suomen parhaat jalkapalloilijat. Eli paras avaus 2009.

Maailman paras avaus 2008
MV: Gianluigi Buffon / Italia, OP: Jose Bosingwa / Portugali, KP: Pepe / Portugali, KP: Carles Puyol / Espanja, VP: Philipp Lahm / Saksa, KK: Christiano Ronaldo / Portugali, KK: Lionel Messi / Argentiina, KK: Kaka / Brasilia, KK: Steven Gerrard / Englanti, KH: Fernando Torres / Espanja, KH: Wayne Rooney / Englanti

Suomen paras avaus 2008
Mikael Forssell, Jari Litmanen, Joonas Kolkka, Mika Väyrynen, Teemu Tainio, Petri Pasanen, Sami Hyypiä, Hannu Tihinen, Markus Heikkinen, Toni Kallio, Jussi Jääskeläinen

Kerro kommenttina muutosehdotukset.

Missä Jouluruokailu 2009?

Klubin järjestyksessä yhdeksäs Jouluruokailu alustavasti pidetään Lahdessa 23.12.2009 klo 17.
Tee ehdotus ravintolasta seuraavista vaihtoehdoista: Manhattan Steakhouse, Santa Fe, Taivaanranta, Harald, Huviretki, Rosso, Memphis, Wanha Walimo.
Kaikki jäsenet tervetuloa!

Palloveikkaus 2009 lopputilanne

1. Ilpo -26 (neljä joukkuetta täysin oikein)
2. Hiiso -26 (kaksi joukkuetta täysin oikein)
3. Markku -30
4. Simo -36
5. Ossi -39
6. Olli -44
IS -24 ja HS -20. Huom. Tarkastakaa laskelmat kohdasta VEIKKAUS.
(Kuva 23.08.2008 Kisapuisto / Jari Litmanen FC Lahti ja Aki Riihilahti HJK)

Suomi - Wales 10.10.2009

Huuhkajat kohtaa Walesin 10.10.2009 klo 17.00 Olympiastadionilla. Lahden Suomalainen Klubi ry osallistuu tapahtumaan. Ainakin neljä kausikorttia on käytettävissä.
Ketkä ovat lähdössä otteluun? Ja missä ruokaillaan tällä kertaa?

TOP 10 järkytykset ja Liechtenstein tasapeli

Viime keskiviikkona Huuhkajien MM-karsintaottelu jalkapallokääpiö Liectensteinia vastaan päättyi 1-1. Mahtuuko tämä ottelu kaikkien aikojen TOP 10 järkytyksiin? Ja jos niin mille sijalle? Onko lista muuten kunnossa?
Vaikuta ja kommentoi asiaa.

SUOMEN JALKAPALLON TOP 10 JÄRKYTYKSET
01 Suomi - Unkari, MM-karsinta 11.10.1997 Olympiastadion 1-1 31617
02 Kuusysi - Steaua Bucarest Mestareiden cup 19.03.1986 Olympiastadion 0-1 32522
03 Suomi - Wales EM-karsinta 07.09.2002 Olympiastadion 0-2 35833
04 Azerbaidzhan - Suomi EM-karsinat 28.03.2007 Baku 1-0 20000
05 Venäjä - Suomi MM-karsinta 15.10.2008 Lokomotiv Stadion 3-0 30000
06 Tshekki - Suomi MM-karsinta 26.03.2005 Stadion Na Stinadlech 4-3 16200
07 Andorra - Suomi MM-karsinta 03.09.2005 Estadi Comunal 0-0 860
08 Suomi - Bulgaria MM-karsinta 14.05.1992 Olympiastdion 0-3 8600
09 Romania - Suomi MM-karsinta 18.08.2004 Stadionul Giulesti 2-1 23000
10 Suomi - Ruotsi MM-karsinta 09.09.1992 Olympiastadion 0-1 13617

Azerbaidzhan - Suomi 5.9.2009

Lauantaina 5.9.2009 klo 18.00 Suomi kohtaa Azerbaidzhanin Lankaranissa. Klubilaisilla on mahdollisuus katsoa ottelu Lahdessa isolta valkokankaalta. Tilaisuus alkaa klo 17.30. Laita kommenttina jos olet tulossa.
Tervetuloa Vapaudenkadulle!
(Kuva 11.10.2008 Suomi - Azerbaidzhan)

Palloveikkaus tilanne 2009 / 16-17

01. HS -24 (-37)
02. IS -26 (-40)
03. Ilpo -28 (-40)
04. Hiiso -29 (-34)
05. Markku -32 (-42)
06. Simo -38 (-43)
07. Olli -42 (-44)
08. Ossi -43 (-47)
(Kuva: Lahden Stadion 14.06.2009 MIFKin Kenneth Gustavsson vastaan FC Lahden Jari Litmanen.)

Istanbul - maailman ainoa kahden mantereen kaupunki

Itä-Rooman keisari Konstantinus Suuren nimeä kantava Konstantinopoli eli kreikan kielellä Byzantion, suomeksi Bysantti (vuosina noin 330 - 1930) ja viikinkien jo 800 - 900 -luvuilla idän matkoillaan tavoittama Miklagård on vuodesta 1930 tunnettu virallisesti sen satoja vuosia vanhalla turkkilaisella nimellä Istanbul. Kaupunki on maailman ainoa kahdella mantereella sijaitseva kaupunki ja samalla yksi maailman suurimmista kaupungeista - suur-Istanbulissa arvioidaan olevan noin 16 miljoonaa asukasta, kun huomioidaan myös muualta Turkista tulleet siirtolaiset.

Istanbul lasketaan maailman kahdenkymmenen suurimman kaupunkialueen joukkoon. Pääkaupungin nyky-Turkin perustaja Mustafa Kemal Atatürk siirsi Ankaraan sisämaahan, kun Turkista tuli tasavalta vuonna 1923. Turkkilaisen Osmannien valtakunnan haltuun kaupunki siirtyi vuonna 1453, ja he tekivät siitä pääkaupunkinsa.

Istanbulin valtava laajuus ja sijainti Marmaranmeren pohjukassa Bosborinsalmen molemmin puolin Euroopan puoleisessa Traakiassa ja Aasian Anatoliassa asettaa haasteita myös matkaajalle, vaikka vanha kaupunki tunnettuine maamerkkeineen on selkeä ja kohteet hyväkuntoiselle kävelymatkan päässä toisistaan. Kesän polttava kuumuus vaatii totuttelua ja hyvän suojautumisen auringon paahteelta.

Valtaosa Istanbulin asukkaista on sunnimuslimeja, mutta kaupungissa asuu myös noin kaksi miljoonaa kurdia, joista suurin osa on muuttanut kaupunkiin Turkin kurdialueiden levottomuuksien takia 1980- ja 1990-luvuilla. Armenialaisia kaupungissa asuu 40 000 - 70 000, ja he ovat kaupungin suurin ei-islamilainen vähemmistö. Kreikkalaisväestö on supistunut muutamaan tuhanteen, ja Fenerin kaupunginosassa toimii kreikkalaisortodoksisen kirkon patriarkaatti, jonka alainen on virallisesti myös Suomen ortodoksikirkko. Juutalaisia kaupungissa on vajaa 30 000. Bruttokansantuote kaupungissa on henkilöä kohden vuoden 2005 tilaston mukaan noin puolet korkeampi kuin keskimäärin muualla Turkissa, noin 7000 - 7500 USA:n dollaria. Kaikkiaan kaupunki on siten suuri kansojen sulatusuuni ja risteyskohta idän ja lännen välillä.

Istanbul on Turkin suurin kaupunki ja maan talouden, viihteen ja kulttuurin keskus. Kaupungissa yhdistyvät pilvenpiirtäjineen ja moderneine ostoskatuineen elämä suurkaupungissa idän mystiikkaan; kaupunki on oivallinen kohde historiasta ja uskonnoista kiinnostuneille.

Istanbulissa on kesällä melko lämmintä ja kosteaa. Talvisin ilmat ovat sateisia. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 870 millimetriä. Kesäkuukausien päiväkeskilämpötila on noin 28 C. Keskilämpötila on heinäkuussa 23,2 C ja tammikuussa 5,4 C. Kaupunki on myös melko tuulinen: tuulen keskinopeus on noin 5 m/s.

Jo Mika Waltarin historiallisissa romaaneissa seikkailtiin Euroopan ja Aasian rajoilla, Ottomaanien valtakunnassa etsien Euroopan rajaa. Nykyisin Istanbul vaikuttaa katukuvan perusteella melko maallistuneelta ja Turkki pyrkii EU:n viralliseksi jäseneksi. Maan valtava koko ja nopea väestönkasvu koetaan monessa EU-maassa uhaksi. Ristiriitainen on myös käsitys, onko Turkki ylipäänsä Eurooppaa historiallisesti, kulttuurisesti ja maantieteellisesti. Onko Euroopalla ylipäänsä rajoja vai onko maa, joka tuntee itsensä eurooppalaiseksi, myös hyväksyttävä sellaiseksi ja aikaa myöten EU:n jäseneksi? Turkki lienee aina ollut vähintään Euroopan rajaseutua, sillä siellä ovat vierailleet monet valloittajat arabeista ristiretkeläisiin.

Maassa maan tavalla
Siisteys ei kuulu paikallisen väestön parhaisiin hyveisiin, mutta toisaalta jatkuva katujen lakaisu tuo leivän monille työläisille. Roskakorien lisääminen katukuvaan voisi siis olla kansantalouden kannalta myös turmiollista. Maassa palvelukulttuuri ja halu kaupantekoon vaikuttaa myös olevan monilla ihmisillä syntymässä saatu ominaisuus.

Ravintolassa ruoan tilaus voi olla suomalaiselle haastavaa; monessa ravintolassa on ruokalista kadulla, mutta sitä ei juuri ehdi tutkia rauhassa, kun “sisäänheittäjä” aloittaa ahdistelunsa. Usein heillä on myös omat suosituksensa, jotka ovat kalliimmasta päästä. Kaupanteko voi olla painostavaakin, joten jos vain kartoittaa ruokapaikkoja, siihen on yleensä rauhallisemmat mahdollisuudet aamulla. Toinen vaihtoehto on sanoa olevansa juuri syönyt - tai kertoa olevansa ruotsalainen, niin välttyy ainakin kuulemasta suomenkielisiä fraaseja. On toki myös positiivinen asia, että suomalaisiin suhtaudutaan ystävällisesti ja tuttavallisesti.

Juomarahaa voi jättää yleisen tavan mukaan noin kymmenen prosenttia, mutta “tipin” pois jättäminenkin on sallittua, erityisesti niin on hyvä tehdä, mikäli palvelu ei miellytä tai hinta ei ole sovittu, mikä on täysin mahdollista.

Turkkilaiset vaikuttavat olevat perusrehellisiä, mutta sinisilmäinen ei matkailijan silti kannata olla. Uskaliaimmasta päästä katuvarkaalla lienee röyhkeys esiintyä siviiliasuisena poliisina, joka vaatii saada tutkia reppusi. Jos operaatiossa on auto mukana, se lienee vaikeampi tunnistaa poliisin siviiliautoksi, mutta virkamerkin poliisi on velvollinen esittämään. Syrjäkujia ja pimeitä paikkoja lienee siis syytä välttää, mutta röyhkeimmät varkaat voivat iskeä myös keskellä kirkasta päivää.

Liikkuminen
Istanbulin Atatürkin lentokenttä on kaupungin länsipuolella noin parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta, jonne pääsemiseksi metro on hyvä vaihtoehto. Metrolinja lähtee suoraan lentokentältä ja on melko uusi ja ilmastoitu sekä siisti. Puolivälissä matkaa on tehtävä vaihto raitiovaunuun (Light Tram), mikäli haluaa mennä vanhaan kaupunkiin. Metro maksaa noin 1,5 euroa henkilöltä lentokentältä keskustaan.

Istanbulissa julkisiin kulkuvälineisiin on ostettava 1,5 Turkin liiran eli noin 80 sentin hintainen kertapoletti, joka syötetään pysäkin puomilaitteeseen, jotta päästään odotusalueelle. Ilman lippua matkustus ei taida onnistua, siksi tarkkaan vartioituja asemat ja pysäkit ovat.

Mikäli haluaa matkustaa lautalla Aasian puolelle skudarin alueelle, lautat lähtevät vanhan kaupungin kupeesta yhtenään. Lauttamatka voi myös korvata kalliin risteilyn Kultaisessa sarvessa - ja samalla pääsee tutustumaan Aasian puoleiseen Istanbuliin.

Lauttoihin kelpaava poletti on erikokoinen kuin metroon tai raitiovaunuun, vaikka lippu onkin samanhintainen. Polettien turha hamstraus ei siten ole tarpeen, jos ei tarkkaan tiedä seuraavaa kohdettaan. Poletteja myydään pysäkin läheisyydessä, usein pienissä kioskeissa.

Taksi on hyvä vaihtoehto, jos seurue on useamman hengen suuruinen. Mittari on syytä pyytää laittamaan päälle tai sopia hinnasta. Kesällä 2009 hintataso oli noin 1 liira/kilometri ja aloitusmaksu muutaman liiran luokkaa.

Kaikkiaan kuitenkin kävelemällä pääsee tutustumaan kaupunkiin parhaiten, ja julkisilla kulkuvälineillä on syytä liikkua kohteiden välit liiallisen uupumisen välttämiseksi. Lisäksi liikennekuri on aivan toista kuin Suomessa ja ylinopeudet huomattavia, joten jalankulkijan on syytä olla hyvin tarkkana onnettomuuksien välttämiseksi. Punaisia valoja autoilijat vaikuttavat noudattavan yllättävän hyvin, mutta jalankulkijalle valot vaihtuvat nopeasti, joten suojatien ylitys on syytä tehdä ripeästi.

Hagia Sofia
Pyhän viisauden kirkko rakennettiin viralliseksi kirkoksi vuonna 537, mutta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 rakennus on toiminut museona, ja sitä pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin helmistä.

Aluksi paikalla oli Konstantinus II:n rakennuttama kirkko, joka tuhoutui vuonna 532 kaupungissa olleiden mellakoiden yhteydessä. Keisari Justinianus I rakennutti uuden kirkon vanhan paikalle, ja arkkitehdit Isidoros Miletolainen ja Anthemis Tralleslainen olivat kuuluisasta Platonin akatemiasta. Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27.12. vuonna 563.

Hagia Sofia on myös kärsinyt maanjäristyksessä ja tulipalossa, mutta aina se on noussut uuteen kukoistukseen. Rakennusta ympäröivät minareetit lisättiin 1400-luvulla. Hagia Sofia on ollut maailman suurin ortodoksikirkko, jonka henkilökuntaan kuului 150 diakonia, 80 pappia ja yli 200 muuta henkilöä.

Kesällä 2009 pääsylippu Hagia Sofiaan maksoi 20 Turkin liiraa eli noin kymmenen euroa. Jonottamaan on syytä tulla heti aamulla, jopa ennen museon aukeamista, koska monet turistit haluavat mennä museoon heti aamulla. Toisaalta iltapäivän kuumimpina tunteina jonotus saattaa sujua hyvinkin nopeasti. Puolisen tuntia museon jonossa on Istanbulissa kohtuullinen aika.

Hagia Sofia kannattaa kiertää rauhassa nauttien samalla sen iättömästä ilmapiiristä. Yläkerrasta parvelta - vaikkapa keisarinnan aition alueelta - näkymät entiseen kirkkosaliin ovat huikaisevat.

Topkapi
Topkapin palatsi on toiminut alunperin Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana vuosina 1465 - 1853. Palatsin rakennustyöt aloitti sulttaani Mehmed II vuonna 1459. Sulttaani asui palatsissa vuoteen 1856, jolloin hän muutti Dolmabahcen palatsiin modernien mukavuuksien - kuten juoksevan veden - houkuttamana.

Topkapiin jäi edelleen valtion toimintoja, kuten rahapaja ja kirjasto. Noin kahdeksan hehtaarin kokoinen alue muutettiin museoksi vuonna 1924, ja se on ollut vuodesta 1985 lähtien Unescon maailmanperintökohde.

Alue on suuri kokonaisuus, jossa pitää ostaa erikseen pääsylippu palatsialueelle (20 liiraa) ja sulttaanin haaremiin (15 liiraa). Alueeseen kuuluu kokonaisuudessaan neljä muurien ympäröimää sisäpihaa, joissa on puistoja ja huviloita. Palatsialueella on kiinalainen posliinikokoelma ja aarrekammio, timantein ja jalokivin koristeltu valtaistuin, Oikeuden torni, puutarhat sekä vaate- ja asekokoelmat.

Haaremialueella on asunut parhaimmillaan noin neljä tuhatta ihmistä, joten se oli aikanaan kuin kaupunki kaupungissa - sairaaloineen, leipomoineen, hevostalleineen, palatsikouluineen ja ylimmän oikeuden rakennuksineen. Ehdottomasti Istanbulin tärkeimpiä vierailukohteita!

Sininen moskeija
Sulttaani Ahmedin moskeija tunnetaan yleisemmin nimellä Sininen moskeija, sillä moskeijan sisustan värityksessä on käytetty paljon sinistä väriä, muun muassa mosaiikissa, keramiikassa ja laatoituksessa. Moskeija on rakennettu vuosina 1609 - 1616 sulttaani Ahmed I:n valtakaudella. Tässäkin moskeijassa on sen perustajan hauta, koraanikoulu eli madrassa ja vierasmaja. Sininen moskeija on yksi Istanbulin merkittävimpiä nähtävyyksiä - jopa presidentti Barack Obama vieraili siellä keväällä 2009 Euroopan matkallaan.

Moskeijan erikoisuutena on muun muassa kuusi minareettia, joihin on rakennettu yhteensä 16 parveketta. Erityisen kaunis pyhäkkö on auringonvalon heijastuessa 260 ikkunan läpi rukousmatoille. Laajalla pihamaalla on suihkulähteitä, joissa on tarkoitus pestä kasvot, kädet ja jalat ennen rukoushetkeä.

Siniseen moskeijaan tutustumiseen on syytä varata aikaa, sillä moskeijan sisällä on turistinkin hyvä levähtää hetkinen rakennuksen kauneudesta nauttien. Moskeijaan saa tulla vapaasti kaikkina muina päivinä paitsi perjantaina, joka on muslimien pyhäpäivä. Moskeijaan tullessa kengät pitää riisua, esimerkiksi muovipussiin, joita ovella jaetaan. Polvet ja olkapäät pitää peittää moskeijaan tultaessa. Naiset peittävät myös päänsä. Moskeijan etuosa on erotettu aidalla muslimien käyttöön. Hillitty käytös muun muassa valokuvatessa on moskeijassa syytä muistaa, vaikka paikalliset suhtautuvatkin vierailijoihin suvaitsevasti.

Sininen moskeija on suomalaiselle kiehtova näyteikkuna islamilaiseen kulttuuriin. Turistivirroista ja poliiseista huolimatta moskeijan pihalla ja sisällä voinee parhaimmillaan kokea edes häivähdyksen jotain syvällistä yhden maailmanuskonnon ilmapiiristä.

Arkeologinen museo
Museo sijaitsee aivan Topkapin palatsialueen vieressä, mutta on selvästi oma kohteensa, johon kannattaa varata ainakin pari tuntia. Aamu on oivallinen aika vierailla tässäkin museossa, sillä vaikka arkeologia ei herätäkään yleisön kiinnostusta suuriksi jonoiksi asti, museosta vaikutti ainakin kesällä 2009 puuttuvan kokonaan ilmastointi, minkä vuoksi sisäilma tuntuu päivän edetessä muuttuvan nopeasti tukahduttavaksi.

Arkeologisessa museossa on esillä noin 60 000 arkeologista löytöä: muun muassa medaljonkeja, valtava määrä kolikkoja, kirjoitustauluja, astioita ja sarkofageja. Kesällä 2009 esillä oli myös erillinen näyttely Istanbulin 8000 vuotta vanhasta historiasta.

Vaikka arkeologinen museo edustaakin perinteistä museota, jossa ei juuri ole toiminnallisuutta, se on suurista historian kulttuureista Lähi-idän alueella kiinnostuneelle hämmästyttävä kokemus. Suomessa näin massiivisia veistoksia, sarkofageja ja koriste-esineitä ei näe missään, ja museosta saa hyvän mielikuvan, vaikka sen joutuisi kahlaamaan läpi nopeastikin.

Suuri basaari
Vanhan kaupungin mielenkiintoisimpia ostoskohteita lienee monelle noin kolmen hehtaarin kokoinen suuri basaari, joka on kuin oma pieni kaupunkinsa. Suuren basaarin perusti Mehmed II vuonna 1464, ja sen kujilla on noin 4000 kauppaa ja putiikkia. Alueella käy päivittäin 250 000 - 400 000 vierailijaa.

Suuri basaari on tunnettu nimenomaan koruista, keramiikasta, mausteista sekä matoista ja vaatteista. Turisti voi keskittää ostokset yhdelle alueelle, tosin hintataso on korkeampi kuin muualla katukaupoissa, esimerkiksi Sirkecin ja Gülhanen alueilla. Tosin tinkiminen kuuluu asiaan basaareissa, ja hintataso voikin tippua jopa puoleen taitavassa neuvottelussa.

Uusi kaupunki
Kultaisen sarven eli uutta ja vanhaa kaupunkia erottavan salmen pohjoisella puolella sijaitsee uudempi Galatan kaupunginosa, jonka yhdistää vanhaan kaupunkiin joukko siltoja. Huomattavin niistä on Galatan silta, joka on suosittu kalastuspaikka. Pitkä kävelykatu Istiklal Caddesi johtaa sillalta Taksim-aukiolle, jonka ympärillä on kaupungin uusi liikekeskus. Lisäksi aukio on poliittisen ja kulttuurisen elämän keskipiste, jossa saattaa olla niin mielenosoituksia kuin kulttuuritapahtumiakin.

Aukiolle päästäkseen on lyhyellä matkalla noustava kymmeniä metrejä merenpinnasta, mikä voi olla helteellä hyvinkin vaivalloista. Kävelykadulla kulkee perinteisen tyylinen punainen raitiovaunu, jolla matkaaminen on mielenkiintoinen tapa tutustua kävelykaupungin vilinään.

Sotamuseo sijaitsee Taksim-aukiosta pohjoiseen, ja sinne on helpointa mennä metrolla. Museo on valtavan laaja, perinteiseen nationalistiseen tyyliin koottu näyttely eri aikakausineen sekä osastoineen ja tarjoaa aiheesta kiinnostuneelle loistavan kohteen. Museo on entisessä sotakoulussa, joten militaristisen interiöörin aistiminen on luontevaa.

Dolmabachen palatsi Bosborinsalmen rannalla on rakennettu vuosina 1850 - 1856. Hovi muutti palatsin uusiin ja moderneihin tiloihin Topkapin alueelta. Viimeiset kuusi sulttaania hallitsivat palatsista, jossa kuoli myös Turkin perustaja Mustafa Kemal Atatürk. Palatsi edustaa aikansa modernia maailmaa, ja on huikaiseva sisätiloiltaan (yli 4,5 hehtaaria ja 285 huonetta), ehdottomasti vierailun arvoinen.

Tännekin on syytä tulla lippujonoon hyvissä ajoin. Samalla lipulla (20 liiraa) pääsee tutustumaan koko palatsialueelle, mutta vain ohjattuihin kiertokävelyihin, joita järjestetään kaksi. Palatsin vieressä on Besiktasin jalkapallojoukkueen päästadion, joka on jalkapallosta kiinnostuneille oivallinen kohde, varsinkin ottelujen aikaan.

Kaikkiaan Istanbul on historiasta ja museoista kiinnostuneille erinomainen kohde. Kaupunki kuten turkkilainen elämäntapakaan eivät aukene kerralla eikä kaikkialle ehdi tutustumaan. Turkki myös muuttuu nopeasti, joten uusi vierailu jää varmasti houkuttelemaan monia turisteja.

Päälähteet:
Internet: Wikipedia, Turkin valtion matkailusivut, ulkoasiainministeriön sivut ja Supersaverin sivut.
Kirjat: Kankkonen, Tom: Turkki - Eurooppaa ja Aasiaa. Helsinki 2005. Sheehan, Sean: City Spots - Istanbul. Peterborough, United Kingdom 2008.
(Kuva: Sininen moskeija, Istanbul, 06.07.2009)

Palloveikkaus tilanne 2009 / 7-10

01. Hiiso -34
02. HS -37
03. Ilpo -40
04. IS -40
05. Markku -42
06. Simo -43
07. Olli -44
08. Ossi -47
(Kuva: Finnair Stadium 19.04.2009 Huuhka lähtee lentoon.)

Suomi - Venäjä 10.06.2009

15.15 Vapaudenkatu / Juppe, Simo, Mikael
15.30 Renkomäki / Toni
17.15 Rafaello (Aleksanterinkatu 47 00130 Helsinki puh. +358 9 85685800) / Ossi, Olli, Kalle, Hiiso, Ilpo
19.30 Siirtyminen Olympiastadionille
20.30 Suomi - Venäjä
22.30 Paluu
(Kuva: 22.05.2009 Suomen asema, Pietari. -> Lenin paketissa)

Kesäkuun Huuhkaja matsien ruokailut

Laittakaa ehdotuksia Huuhkajien kesäkuun MM-karsintapelien (6.6.2009 klo 19.00 Suomi - Liechtenstein ja 10.6.2009 klo 20.30 Suomi - Venäjä) ruokailujen paikaksi ja ajankohdaksi. Huom. pelit pelataan Olympiastadionilla.

Suomen pelaajat kesäkuun karsintapeleissä

Reilu kuukausi aikaa Huuhkajien kesäkuun MM-karsinta peleihin (Liechtenstein 6.6.2009 ja Venäjä 10.6.2009). Tällä hetkellä Suomella lähes kaikki parhaat pelaajat terveenä. Ainoastaan Mika Väyrynen on loukkaantuneena. Eli paras nyt avaus: Jääskeläinen, Kallio, Pasanen, Tihinen, Hyypiä, Kolkka, Tainio, Litmanen, Heikkinen, Forssell ja Väyrysen tilalla Roman Eremenko.
Seurataan tilanteen kehittymistä. (Kuva 15.10.2008 Moskova: Venäjä - Suomi)

Palloveikkaus 2009

Veikkaa kaikkien Veikkausliigan joukkueiden (14 kpl) sijoitus kauden 2009 lopussa. Jokaisesta väärin sijoitetusta joukkueesta tulee miinuspisteitä väärin menneen sijoituksen verran. Vähiten miinuspisteitä saanut veikkaaja on voittaja. Tasapisteissä ratkaisee täysin oikein menneiden sijoitusten suurempi lukumäärä. Katso malliksi Klubin sivuilta kohdasta Veikkaus edellisten vuosien pistelaskut. Panos perinteisesti olut tai siideri voittajalle ravintolassa tarjottuna. Veikkausliiga alkaa lauantaina 18.04.2009 klo 16.00, joten tee veikkauksesi kommenttina tähän tekstiin ennen kauden alkua.
Joukkueet vuoden 2008 järjestyksessä: Inter, Honka, Lahti, HJK, MyPa, TPS, Tampere, Haka, Jaro, RoPS, VPS, MIFK, KuPS, JJK.

Pyhä maa Israel - luvattu maa?

Venäläinen kirjailija Nikolai Gogol teki luomisvoimansa ehtyessä pyhiinvaellusmatkan Jerusalemiin, toiveenaan saada takaisin työkykynsä, jonka oli menettänyt mielestään syntisen elämänsä takia. Vuonna 1842 julkaistun teoksen Kuolleet sielut kirjoittaminen oli vienyt Gogolin voimat.

Jerusalem ei kuitenkaan tarjonnut Gogolille pelastusta - päinvastoin. Gogol pettyi syvästi kaikesta, minkä hän koki Pyhän haudan kirkossa. Epäjärjestys ja meteli veivät häneltä kyvyn syventyä rukoukseen. Maisema kaupungin ympärillä oli yksitoikkoinen, mikä masensi Gogolia entisestään. Niinpä hän palasikin entistä huonommassa henkisessä tilassa kotiinsa Venäjälle. (Ks. esim. Semy Kahan: Ikkuna Jerusalemiin vuodelta 2004.)

Moni nykyajankin Jerusalemin pyhiinvaeltaja saattaa samaistua Gogolin ajatuksiin - siksi moniulotteinen ja vaikeasti ymmärrettävä on Pyhä maa yhä edelleen.


Matkustus ja liikkuminen

Matkustaminen Israeliin ei ole nykyisin yhtä hankalaa kuin ristiretkien aikaan, mutta silti edelleen haastavaa. Alueelle suositellaan hepatiittirokotuksia, vaikka monia matkaajia saattaakin houkutella tyytyminen kaupunkilomalla noudatettavaan normaaliin varovaisuuteen. Nykyisin Jerusalemin vesi on paitsi juotavaa myös ihan siedettävän makuista, mutta silti pullovesi on aina turvallisin valinta.

Viisumia Israeliin ei tarvitse, mutta matkanteko lienee kokonaisuudessaan helpointa ryhmämatkalla, joita järjestää mm. Toiviomatkat jo 30 vuoden kokemuksella. Finnairin tilauslennot kulkevat Tel Aviviin talviaikana sunnuntaiaamuisin ja paluu on aina seuraavana sunnuntaina. Täydellinen omatoimimatkailija saa varautua pitkään vaihtoyhteyden odotteluun jossakin Keski-Euroopan kentällä, esimerkiksi Budapestissa. Lento kulkee yleensä yöllä ja saapuu maahan aamun sarastaessa.

Israelissa käyvät normaalit luottokortit eikä Suomessa tarvitse vaihtaa rahaa, mutta paikan päällä ei ole läheskään joka kadun kulmassa nostoautomaatteja. Paras matkakassa on ottaa mukaan euroja pieninä seteleinä - ja ainakin kahdessa eri taskussa. Eurot myös kelpaavat monessa paikassa joko sellaisenaan tai osana maksua.

Rahanvaihtopisteissä on syytä ensin tiedustella vaihtokurssin hintaa, koska hintoja ei yleisesti ole merkitty mihinkään. Kysyvä ei silti tieltä eksy, eikä tinkiminen valuuttakaupassa kuulu maan tapoihin hintojen ollessa kiinteät. Maan tapa on myös, että juuri mistään kaupanteosta ei saa kuittia - vaikka pyytäisikin.

Taksit ovat sopiva vaihtoehto aamuisin ja yleensäkin, mikäli bussit eivät kulje. Normaalisti vuorobusseja kulkee Tel Avivin ja Jerusalemin välillä vajaan puolen tunnin välein. Suomalaiselle poikkeava matkustustapa on myös ns. Sherut-bussi eli noin yhdeksän hengen kansantaksi, joka kulkee Tel Avivin pääbussiasemalta Jerusalemin pääbussiasemalle tai Zionin aukiolle aivan uuteen keskustaan. Matka maksaa hengeltä 22 sekeliä (kevät 2009) eli noin neljä euroa. Sherutit kulkevat ilman aikatauluja ja lähtevät yleensä, kun bussissa on useampi ihminen, viimeistään noin puolen tunnin sisällä.

Liikkuminen Israelissa on kaupungeissa helpointa kävellen tai busseilla. Nykyisin bussikyyti on varsin turvallista, ja Jerusalemin kaupunkibusseissa ei ole enää vartijoita palestiinalaisten kansannousun päätyttyä. Metroa tai raitiovaunuja ei Israelissa ole, mutta nopea kiskobussi Tel Avivin ja Jerusalemin keskustan välillä valmistunee lähivuosina.


Taksien kanssa on syytä olla varovainen, jotta hinta ei yllätä. Suomalainen päässee helpoimmalla, kun pyytää kuljettajaa laittamaan mittarin päälle. Toinen vaihtoehto on sopia hinta. Auton vuokraus on myös yksi vaihtoehto, mutta liikenne voi olla melko kiivasrytmistä ja meluisaa suomalaiselle; torvien soitto on jatkuvaa ja poliisiauton vilkku ei tarkoita pysähtymismääräystä, vaan kuuluu normaaliin partiointitapaan, sillä toimenpide lisää valvonnan näkyvyyttä. Jalankulkijaa ja liikennevaloja Israelissa kunnioitetaan vähintään yhtä paljon tai vähän kuin Suomessakin, joten varovainen on syytä olla ja itsekin noudattaa liikennesääntöjä.


Jerusalem

Kolmen uskonnon pyhä kaupunki voi yllättää suuria odottavan turistin harmaudellaan ja likaisuudellaan. Myös palvelukulttuuri normaaleine hyvine käytöstapoineen kaipaa maassa parantamista. Liekö syynä tähän se, että maahan on tullut Neuvostoliiton romahduksen jälkeen yli miljoona venäläistä? Lisäksi noin 7,3 miljoonasta kansalaisesta noin 1,3 miljoonaa on arabeja, jotka ovat osin sattumalta eri sodissa jääneet Israelin asukkaiksi, kun sotatoimet ovat siirrelleet rajoja.

Yksi ongelma rauhan saavuttamisessa palestiinalaisten kanssa on, että Israelin halukkuus vaihtaa arabialueitaan juutalaissiirtokuntiin ei ole saanut vastakaikua Israelin arabeissa. Pelkona on tietysti elintason romahdus, mikäli alueita siirtyisi mahdolliseen uuteen Palestiinan valtioon.

Jerusalem on yli 700 metriä merenpinnan yläpuolella, minkä takia kaupungissa on noin 5-7 Celsiusastetta kylmempää kuin noin 50 kilometrin päässä Tel Avivissa, joka on Välimeren rannalla. Lisäksi kaupungissa on useita korkeita kukkuloita ja melko pitkät etäisyydet, joten ainakaan kokopäiväinen kävely ei ole suositeltavaa. Kevätillat voivat myös olla todella koleita ja pimeys tulla nopeasti, joten talviaikana lämmin vaatetus ei ole koskaan turhaan mukana matkalaukussa.

Vanha kaupunki on tunnetun maailman keskus; siellä ovat islamin ja kristinuskon pyhimmät paikat sekä juutalaisuuden ydin: länsi- eli itkumuuri. Samalla vanha kaupunki lienee yksi maailmalla eniten ristiriitoja herättävistä kohteista, jonka kujilla ja basaareissa on jotakin hyvin hämmentävää. Paitsi että alueen muurien sisällä noin neliökilometrin alueella asuu arviolta 40 000 ihmistä, kätkee vanha kaupunki sisäänsä monta todellisuutta: vähintään neljän eri korttelin verran eli armenialaisten, juutalaisten, kristittyjen ja islamin alueet, joiden siisteydessä ja arkkitehtuurissa on huomattavia eroja.

Vierailija pääsee tutustumaan kaikkiin kortteleihin, joissa onkin syytä käydä ja hämmentyä historian runsaudesta niin kovin pienellä alueella. Kiistelevät uskonnot elävät alueella näennäisen rauhallista rinnakkaiseloa - tosin sotilaiden turvaamana ja valvontakameroiden alla. Yhdistynyt Jerusalem on vasta reilut 40 vuotta ns. kuuden päivän sodasta (1967) ollut todellisuutta juutalaisille, ja vanha kaupunki onkin yhdistyneen Jerusalemin sydän, jossa kohtaavat historia ja nykyaika - sekä kaikki monoteistiset jumalat.

Länsimuurille kulkija joutuu kulkemaan metallinpaljastimen läpi, muuten alueella vierailijoihin suhtaudutaan neutraalisti, ehkä jopa hivenen ylpeillen, ja kuka tahansa voi käydä sujauttamassa rukouksensa paperinpalassa muurin kivien väliin, kunhan muistaa pitää oman hatun tai lainaksi saatavan kipan päässään. Samoin naiset ja miehet on muurilla erotettu kevyellä väliseinällä.

Muslimien rukouspäivänä perjantaina ei pääse tutustumaan moskeija-alueelle ja muutenkin alueelle pääsee vain muutaman tunnin ajan, lähinnä aamuisin. Myös Al-Aqsan moskeijaan tai Kalliomoskeijaan menijä joutuu turvatarkastukseen.

Kristittyjen pyhin kohde on kristittyjen korttelissa oleva Kristuksen Ylösnousemuksen kirkko, joka on usein tupaten täynnä, ja kirkon keskellä olevaan pieneen hiljentymiskappeliin voi joutua jonottamaan jopa useita tunteja. Koko vanhan kaupungin halkaisee Via Dolorosa eli Kristuksen kärsimystie, oletettu reitti Golgatalle, joka voi olla Ylösnousemuskirkon lisäksi myös aivan vanhan kaupungin länsireunalla Damaskoksen portin ulkopuolella Puutarhahaudassa, useita metrejä nykyisen katutason alapuolella.

Uuden Jerusalemin ydin on Jaffa-kadun ympärillä. Alueella on paljon pieniä liikkeitä ja kahviloita, mutta suomalaistyyppinen pub-kulttuuri on vähäistä. Keskustan kävelykadut ovat kuitenkin mielenkiintoisia tutustumiskohteita.

Kaupungin liikekeskustan ulkopuolella lännen puolella ovat parlamentti Knesset ja Israelin museo, jossa on mm. häkellyttävän aidon tuntuinen 1:50- mittakaavassa oleva historiallisen Jerusalemin pienoismalli sekä profeetta Jesajan kirjakääröistä kertova museorakennus Kirjan pyhäkkö eli The Shrine of the Book.

Ehdoton museokohde Jerusalemin kävijöille on sisäänpääsyltään ilmainen polttouhrimuseo Yad Vashem, “Nimi ja Muisti”; museo, johon on talletettu koskettavalla tavalla juutalaisten joukkotuhosta eli holokaustista lähinnä toisen maailmansodan aikana kertova näyttely. Tähän museoon tutustumiseen kannattaa varata aikaa ainakin pari tuntia.

Kaupungin itäpuolella Mount Scopus -vuorella eli ennen vuoden 1967 kuuden päivän sotaa Jordanian miehittämällä alueella sijaitsevat nykyisin Jerusalemin Heprealaisen yliopiston päärakennus sekä The Jerusalem Center for Near East Studies eli paikallinen Lähi-idän tutkimuksen keskus. Yliopistolla on merkittävä osuus Israelin tieteellisessä tutkimuksessa, ja maassa haetaankin eniten patentteja maailmassa väkilukuun nähden.

Mount Scopus -vuoren eteläpuolella on Öljymäki, Mount of Olives, jonka rinteiltä saanee parhaat valokuvat kaupungista. Alueella ovat myös tutut raamatun kohteet, esimerkiksi Dominus flevit -fransiskaanikirkko (“Herra itki”; paikka, jossa Jeesus itki ennustaessaan Jerusalemin tuhon), profeettojen haudat, Isä meidän -kirkko (paikalla, jossa Jeesus opetti opetuslapsilleen Isä meidän -rukouksen), Marian hauta, Taivaaseen astumisen kirkko ja Getsemanen puutarha.


Betlehem

Jeesuksen syntymäkirkko sijaitsee palestiinalaisalueella, jonne tarvitaan passi ja jonne lienee paras mennä ryhmässä oppaan kera. Kirkko on vaikuttava, mutta ei kaunis. Se on Pyhän maan vanhin kirkko ja yksi maailmankin vanhimmista kirkoista, jonka rakennutti alun perin vuonna 325 keisari Konstantinus Suuri.

Alue elää turismista, mutta on silti köyhää. Betlehemiin kuljetaan Suomen televisiostakin tutun turvamuurin kautta; usein ulkopuolisille kuitenkin unohtuu, että noin 95 % eristetystä palestiinalaisalueesta on ympäröity muurin sijasta turva-aidalla.

Israelin tekemä turvallisuusratkaisu on herättänyt maailmalla vastalauseita, mutta usein myös unohtuu, että muurin ansiosta itsemurhaiskut ovat viime vuosina kokonaan loppuneet Israelin alueella.


Kuollutmeri ympäristöineen

Kuollutmeri on maailman alavin kohta: se on noin 400 metriä merenpinnan alapuolella. Israelin ja Jordanian raja kulkee Kuolleenmeren keskivaiheilla, ja Israelin ilmavoimat partioi alueella tiiviisti.

Kuollutmeri on itse asiassa järvi, joka saa vetensä pääasiassa Jordan-virrasta ja sadevesistä, mutta koska maa on niin alavaa, mitään ei virtaa pois. Kuuma ilma haihduttaa vettä jatkuvasti, jolloin jälkeen jää kummallisia suolamuodostelmia ja vettä, jonka mineraalipitoisuus on 30 prosenttia korkeampi kuin tavallisen meriveden. Vedessä ei ole käytännössä mitään elämää, ja ihminen pystyykin kellumaan siinä kuin korkki. Uiminen järvessä on vaikeaa ja pienikin määrä suolavettä kasvoilla on suorastaan vaarallista, minkä takia vain kelluminen on turvallista.

Masadan linnoitus kohoaa noin 440 metriä Kuolleenmeren yläpuolelle ja on täysin eristetty rotkoilla ympäröivistä vuorista. Huipulla on laaja tasanko, kooltaan noin 650 kertaa 300 metriä. Alun perin makkabealaiset rakensivat sinne linnoituksen 100-luvulla eKr., mutta kuningas Herodes Suuri teki siitä linnoitetun palatsin. Lopulta roomalaiset tuhosivat Masadan 70-luvulla sen jälkeen, kun siellä ollut juutalaiskapinallisten siirtokunta surmasi itsensä ennemmin kuin antautui.


Nykyisin alueella on kesäisin ääni- ja valoesityksiä. Kukkulan huipulla voi vierailla joko köysirataa apuna käyttäen tai polkua pitkin, jolloin nousu huipulle voi kestää liki tunnin.

Kuolleenmeren pohjoisosan länsirannalla on sijainnut Qumranin essealaisyhdyskunta 100-luvulla eKr. Alueen luolista löydettiin vuonna 1947 kirjakääröjä, ikivanhoja rullia, joissa on heprean ja aramean kielillä kirjoitettuja vanhimpia tunnettuja raamatun käsikirjoituksia. Nähtävää itse luolissa ja luostarin raunioissa on vähän, mutta kirjakääröt ovat esillä Kirjan pyhäkössä Jerusalemissa.


Galilea

Mikäli mahdollista, kannattaa matkaajan tehdä tutustumismatka myös Pohjois-Israeliin, esimerkiksi Saaronin tasangon eli rannikon kautta ja tulla takaisin Jordanin virtaa seuraten Länsirannan eli palestiinalaisalueen kautta. Mennessä reitti kulkee Nasaretin kautta, jossa kuuluisin nähtävyys lienee Ilmoituskirkko; siellä enkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja ilmoitti Jeesuksen tulevasta syntymästä.

Gennesaretinjärvi lienee Israelin rikkaimpia alueita, mikä johtunee maan tärkeimmästä makean veden lähteestä eli Golanin vuorista. Nykyisin niistä johdetaan vettä jopa Israelin eteläkärkeen Eilatiin asti lähes 500 kilometrin päähän. Laskeutuminen vehreältä, karjankasvatukseen erikoistuneelta Golanilta etelään Jordanin laaksoon on elämys, joka ei heti unohdu. Erityisesti suuren auton kuljettaja saa serpentiinitietä laskeutuessaan olla erityisen tarkkana tiellä pysyäkseen. Golanin alueen Israel miehitti vuoden 1967 sodassa eikä ole siitä luopunut, vaikka YK ei tunnusta miehitystä.

Gennesaretinjärven ympärillä on useita kirkkoja ja matkan saattaa kruunata näkymä järvelle Autuuksien vuorelta, joka on liki vastapäätä kaupunkia nimeltään Tiberias, siisti ja miellyttävä noin 50 000 asukkaan pikkukaupunki. Tiberias on perustettu vuonna 18 jKr., ja se on nimetty keisari Tiberiuksen mukaan. Autuuksien vuorella Jeesus piti vuorisaarnansa, ja paikalla on nyt kahdeksankulmainen Mussolinin tuella vuonna 1937 rakennettu kirkko, ns. Italialainen kirkko.


Tel Aviv

“Kevätkukkula” eli Tel Aviv on itse asiassa melko ruma ja likainenkin kaupunki eikä talvimyrskyn aikana edes mitenkään miellyttävä kohde, sillä kova tuuli tuo tullessaan joka paikkaan tarttuvan hienon hiekan. Tel Aviv onkin tyypillinen kesäkaupunki, jonka ehdottomia tutustumiskohteita ovat rantakatujen ja liikekeskustan ohella vanhan Jaffan alueen korttelit.

Nyky-Israelin historiasta kiinnostuneille mielenkiintoisia kohteita lienevät myös maan ensimmäisen pääministerin David Ben-Gurionin kotimuseo sekä Rabinin aukio - paikka, jossa pääministeri Jitzhak Rabin murhattiin syksyllä 1995.

Tel Aviv lienee selkein esimerkki unelmasta uudesta Israelista pienoiskoossa. Kaupunki on Jerusalemin ohella maan suurin asutuskeskittymä, ja se on syntynyt vasta vuonna 1906 Jaffan naapuriksi. Tel Aviv on kasvanut nopeasti ja siitä onkin 2000 vuoteen tullut ensimmäinen uusi juutalaiskaupunki, jossa asuu noin puoli miljoonaa ihmistä.


Pyhä ja arki

Sunnuntai on Israelissa normaali arkipäivä. Juutalaisten sapatti alkaa perjantaina iltapäivällä, jolloin monet kaupat ja museot sulkevat ovensa. Jopa hyvä ruokapaikka voi olla kiven alla, kunnes elämä vilkastuu lauantai-iltaa kohden. Muslimien pyhä on puolestaan perjantai, jolloin Jerusalemin Vanhan kaupungin moskeija-alue on turisteilta suljettu ja alueella on runsaasti aseistautuneita sotilaita.


Israelissa matkaajan kannattaa varautua monenlaiseen, eikä mistään pidä yllättyä. Puhumalla selviää kaikista tilanteista, joihin normaali turisti voi joutua, mutta normaalia varovaisuutta on syytä noudattaa eikä olla liian sinisilmäinen, erityisesti kaupanteossa ja tinkimisessä. Kokemuksen perusteella basaarituotteen käypä hinta lienee usein noin 1/5 -1/3 lähtöhinnasta. Mikäli kaupanteossa on kiire, lähelle omaa hintatoivettaan pääsee usein, jos lähtee pois kauppiaan luota. Muutaman hetken kuluttua hän saattaa juosta perääsi hyväksyen hintatarjouksesi.

Ristiriitojen ja monien kasvojen Israelissa käytyään ei matkailija välttämättä heti pääse eroon hämmentyneistä ajatuksistaan. Pyhä maa ja Uusi Jerusalem lienevätkin kenties yhden tulkinnan mukaan jokaisen sielussa; siellä, missä kulloinkin kuljemme. Toiveet, joita asetamme nykyajan Israeliin, ovat helposti ylimitoitettuja, koska alueen todellisuus on syvästi ristiriitainen ja juutalaisvaltion olemassaolosta huolimatta vaikea. Pysyvä rauha Israelissa on silti - yhä edelleen - uusienkin sukupolvien unelma.

(Kuva 23.02.2009 Länsi- eli Itkumuuri, Jerusalem)

Wales - Suomi 28.03.2009

Tervetuloa Vapaudenkadulle katsomaan TV:stä MM-karsinta ottelua Wales - Suomi 28.03.2009 klo 17. Huudetaan Huuhkajat voittoon!

Suomi - Venäjä liput

Yksittäisten lippujen myynti Suomi - Venäjä (10.06.2009 keskiviikko / Olympiastadion / MM-karsinta) otteluun alkanee maaliskuussa 2009.
Kausikortit omistaa: Hiiso, Markku, Ilpo ja Simo. Mutta muiden Huuhkaja fanien osalta lippu ilmeisesti puuttuu.
Klubi on valmis keskitetysti hankkimaan liput. Nyt pitäisi hyvissä ajoin ennen lipun myynnin alkamista ilmoittaa osallistuminen peliin, jotta mahdollisimman laadukkaat paikat saadaan hankituksi. Ehdotuksena on, että liput hankitaan samasta katsomosta kuin kausikortit eli D-katsomo reuna (D27). Lipun hinta on 50 € + lippupalvelun maksu.
Ilmoittakaa kommenttina osallistuminen tapahtumaan.
(Kuva 15.10.2008 Venäjä-Suomi)

X Suomalaiset Historiapäivät

Lahti, Kongressikeskus Felmanni 6-8.2.2009 (Finska historiedagarna).
www.lahdenmuseot.fi
Lahden Suomalainen Klubi ry osallistuu tapahtumaan.

Lahden Suomalainen Klubi ry - Vuosikokous

Lahden Suomalainen Klubi ry:n Vuosikokous pidetään lauantaina 31.01.2009 klo 14.45 Lahden Suurhallissa Lahti Cupin yhteydessä. Jäsenet Tervetuloa kokoukseen.

Lahti Cup ohjelma:

Pe 30.01.2009
klo 15.00 HJK-JJK
klo 16.50 TamU-KuPS
klo 18.40 FC Lahti-Viikingit
klo 20.30 MyPa-Viljandi JK Tulevik

La 31.01.2009
klo 9.15 häviäjät ottelusta 1 ja 2
klo 11.00 häviäjät ottelusta 3 ja 4
klo 13.00 voittajat otteluista 1 ja 2
klo 15.00 voittajat otteluista 3 ja 4

Su 01.02.2009
klo 13.00 Pronssiottelu
klo 15.00 Loppuottelu